Toipilastupailu ja ihana keväinen auringonpaiste ei ole
paras mahdollinen yhdistelmä, mutta sisällä kykkimestä voi tehdä himppusen
paremman ompelemalla.
Pahasta ompeluahdingosta kärsineenä aloin hoitaa ihan
itseänikin muiden toipilaiden ohella. Kankaiden yöt, eivätkä muutkaan alet ole mieltäni juurikaan
liikauttanut. Joitain vaatteita oli valmiiksi leikattuna, aloin kaivaa niitä
esiin.
Päädyin kuitenkin tekemään ensin terapiapipoja, ihan kuin ompelua
harrastavassa perheessä ei olisi jo ääretön määrä pipoja ennestään… Ihania
seepraraitaisia lörppäpipoja tuli koko kangaspalasta kolme ja pikku-ukko tahtoi
omaansa lego kangasta.
Peplumit oli valmiiksi leikatut ja olivat odottaneen ompelua
jo pitkän tovin. Liisa Ihmemaassa kankaan Irvikissan irvistys sai tarttumaan
kasaan, koska suhde ompeluun oli ollut pitkään juurikin irvistelyä. Luonnossa kangas
on muuten superihana.
Terapia toimi kaikkiin!
Auringon säteen tunkivat sisään sälekaihtimien väleistä ja ompelukset saivat
kaikkien suut hymyyn <3