Hassua ja hauskaa viikonloppua, se on BONY BLOOM!

Sari Ahokainen pelasti syksyn ja loi parhaan syysmasennuksen estäjän, se on BONY BLOOM! Ihanat hepat tulivat täyttä laukkaa syksyn ruskan saattelemana etelään.

Alkuperäinen ideani oli tehdä itselleni housut kankaasta. Lapset roikkuvat äidin jaloissa kiinni joten mikä olisikaan mukavampaa: jalka jossa roikkuu on iloinen ja värikäs. Voi kyllä olla että tämä ajatuksen toteutus vaan lisää sitä jalassa roikkumista.

Kankaan saavuttua avattiin pakettia yhteisvoimin tyttöjen kanssa, voi mikä riemu siitä syntyi ja hehän halusivat siitä kaikkea mahdollista lakanoista sukkahousuihin. Ei siinä auttanut muu kuin heltyä ja tehdä koko naisväelle ponipukineita.

Isommalla tytöllä on ehdotonta että joka vaatteesta löytyy KELTAISTA ja teinkin sitten hihat ja huolittelut keltaisesta resorista. Kaava johdettu OB:n BeagleBoy-hupparista, joka on sopivan kapoinen malli.
Pikkutyttö sai omansa pussihelmoineen ja hihoineen, tavoite resorittomasta mekosta täyttyi.
Omat pökät on Onion-kaavalla tehty, vyötäröllä resori jonka sisällä kuminauha.

Päässä soi taukoamatta ”Tommin kiertävä sirkus saapuu kaupunkiin…”

Sashopista saa BONY BLOOM-kangasta.

Rakkautta ja kaupungin kujia

Pitkästä aikaa jotain itselle, jos sitä loputonta takkiprojektia ei nyt lasketa mukaan... elän vielä toivossa sen suhteen.

Pari paitaa päräytin itselleni ja taidan tulevaisuudessa tehdä näitä enemmänkin.

Vasemmalla puolen iki ihastuttava Fall in love, ruskea pohjaisena tarttui mukaan Majapuun avoimilta ovilta. Valenappilista oli pakko tehdä kun löytyi jemmasta juuri oikean väriset napit.

Oikean puoleinen on Keskisen Uudenmaan ompeluryhmän oman kangasprojektikangas.

Kuosikilpaulun voitti Sanni Takkisen suunnittelema Korttelit, kankaan teetti yhteistyössä Royaltuote.

Hyvän asian puolesta, tule mukaan!

Mikäli olet kiinnostunut tekemään lahjoituksen, voit olla suoraan yhteydessä minuun: meriharakka.blogi@gmail.com

Twinkle, Twinkle, Little Star

Ottobre-lehdestä tuli bongattua hauska kaava,
biker-takki Young Hero.

Miljoonine osineen alkuperäisen ohjeen mukaan neuloksesta tehty takki, muuttui hivenen työläämmäksi kuin olin osannut odottaa (olihan se pakko tuplavuorittaa). Yhdistin vähän paloja, mutta paloja oli silti melkoisesti, farkkukangas omista vanhoista housista, vuorit perus satiinivuori ja sisällä fleeceä, taskut jätin sovinnolla pois ja lisäsin muutaman yksinkertaisen tähden aplikoimalla puuvillakankaasta ja samasta kankaasta muutama kantti eteen.

Jätkä on aika kunkku

Uskaltauduin viimein tekemään jumpsuitin pojalle, hain vähän leveämpää mallia joka olisi mukava vaikka välikerrastona talvivaatteiden alla, niin päädyin Ottobre 4/12 kaavaan koossa 98.

Kavensin pikkuisen leveyttä ja lisäsin pituutta lahkeisiin.
Huolittelin resorilla pelkästään hupun reunan, taitteen johon vetoketju tuli tein liimakankaalla.

Kankaat ovat kaapissa marinoituneet Verson puodin iki-ihanat joustofroteiset aurinkokunkku ja paiste.

Pipon surautin samalla, vuoritettu taas fleecellä.

Nyt mennään vaikka vastatuuleen, takit ovat valmiina käyttöön!

Kesän korvalla ajattelin olla hyvissä ajoissa liikkeellä, hitaasti hyvää tulee. Aloin kaivella kaappeja, että saisin tyttöjen talvitakkiprojektin käyntiin. Löysin palat Marimekon kulkunen - (K. Isola) ja Räsymatto kankaita (M. Louekari), nämä suunnittelijathan ovat olleet otsikoissa melkoisesti joten takeistahan tulee huippu muodikkaita ja ajanhermoilla olevia.

Kaavana käytin suurta suosiota saanutta Ottobren Against the wind kaavaa (1/13), johon pieniä muutoksia pituuksissa ja leveyksissä tein. 

Takeissa on kolme kerrosta kangasta, päällinen, fleecenen välivuori ja itse vuori.

Ensimmäisten yöpakkasten jälkeen tuli vipinää kun takit olivat edelleen kesken, ja sain kun sainkin ne valmiiksi lopulta. Talvi olet nyt tervetullut!