Sari Ahokaisen keväisen makea supersweet kuosi sai työn alla
ompelijan halajamaan mansikkalakua, vaikka en ole koskaan ollut lakuihmisiä.
Paljolti tummissa väreissä pysyttelevänä mietin pitkään, saisivatko tästä
kankaasta vaaleanpunaisessa maailmassa asustavat pikkuneidit jotain vai minä. Aikaa
oli miettiä, konerikkojen ja toinen toistaan seuranneiden sairastelujen vuoksi
pitkään. Lopulta otin askeleen kohti tuntematonta, olin rohkea ja valitsin
itseni.
Seuraava pulma olikin että mitä, mitä ihmettä minä sitten
itselleni tekisinkään. Kaivoin erinäisiä kasoja lehtiä ja valmiiksi piirrettyjä
kaavakasoja, törmäsinkin sitten jo unohtuneeseen Burda-lehden rypytettyyn
raitapaitakaavaan jota en ollut koskaan toteuttanut.
Kesän kynnyksellä lyhythihainen versio tuntui järkevämmältä ratkaisulta.
Hiharypytyksen tein kiltisti rypytyslangoin, mutta sivusauman rypytin reilusti vain kuminauhalla. Pääntie on käännetty kangaskaitaleella.
Olen onnellinen valinnoistani ja lopputuloksesta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti